Valikoituja referenssejä

Asiakas ei luottanut KVR-sopimusluonnokseen. Ei ollut selvää, mitä riskejä sopimus todellisuudessa sisälsi — ja siksi allekirjoittaminen hyvillä mielin oli vaikeaa.

Tarkastimme koko sopimusperustan, jotta kaikki riskit tuotiin esiin, ja korjautimme sen jälkeen sopimuksen. Rakennuttaja saattoi luottavaisin mielin tehdä oikean päätöksen ja allekirjoittaa — hanke on nyt viranomaishyväksyntävaiheessa.

Suunnitelma-aineisto muuttui jatkuvasti pitkän ajan kuluessa, ja ilman versiomuutosten jäsenneltyä koontia oli epäselvää, mihin kirvesmiesmestari oli AB 18:n mukaan todellisuudessa oikeutettu — merkittävä vaatimus uhkasi jäädä saamatta.

Uuden rakenteen ja kaikkien versiomuutosten kootun dokumentaation avulla vaatimus voitiin laskea ja perustella AB 18:n mukaisesti — ja se vietiin läpi ja hyväksyttiin.

KVR-urakoitsijan konkurssin jälkeen ei ollut näköpiirissä maksua jo laaditusta DS1140-aineistosta. Työn arvo uhkasi hävitä konkurssipesään.

Kvalitetssikring Danmark auttoi turvaamaan laaditun DS1140-aineiston konkurssin jälkeen. Aineisto pääomitettiin, ja käyttöönottolupaan johtaneissa neuvotteluissa vapautettiin kohtuullinen summa.

Kun DS1140-hanke on jo käynnissä, on tärkeää ensin luoda selkeä kokonaiskuva olemassa olevasta dokumentaatiosta. Mitä on jo käsitelty? Mitkä kommentit ovat yhä avoinna? Ja mitä puuttuu, ennen kuin jäljellä oleva dokumentaatio voidaan viimeistellä? Teräsurakoitsijan tarve ei siksi ollut aloittaa koko prosessia alusta, vaan tunnistaa ja hoitaa konkreettiset avoimet asiat.

KS Danmark kävi läpi olemassa olevan aineiston ja loi kokonaiskuvan jäljellä olevista asioista. Tämän jälkeen insinöörin kommentit käsiteltiin, ja tarvittava dokumentaatio hoidettiin ja jäsenneltiin. Tämän pohjalta A5-aineisto viimeisteltiin, jotta dokumentaatio voitiin viedä eteenpäin sovitussa DS1140-prosessissa.

Kun toteuttaja huomaa mahdollisen ongelman suunnitteluperusteissa, reagoiminen voi olla ratkaisevaa. Toteuttajan ei pidä ottaa suunnittelijan vastuuta itselleen eikä ryhtyä itse suunnittelemaan uudelleen rakennetta, jonka suunnitteluvastuu on muilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työtä pitäisi jatkaa reagoimatta seikkaan, jonka on huomannut. KS Danmark suositteli siksi urakoitsijalle, että tämä kiinnittää suunnittelijan huomion asiaan ja varmistaa, että yhteydenotto dokumentoidaan.

Urakoitsija reagoi ja kiinnitti suunnittelijan huomion asiaan. Ongelma siirtyi näin asianomaiselle suunnittelevalle osapuolelle, joka pystyi tekemään tarvittavan ammatillisen arvion. Asia käsiteltiin myöhemmin, ja kävi ilmi, että rakennetta oli muutettava. Urakoitsija oli siten tuonut ongelman esiin ennen kuin työtä jatkettiin perusteilla, joita myöhemmin osoittautui tarpeelliseksi muuttaa.

Suuremmassa rakennushankkeessa suunnitelma-aineisto voi sisältää teknisiä, sopimukseen liittyviä ja toteutukseen liittyviä seikkoja, joilla voi myöhemmin olla merkitystä hankkeen talouden, laadun ja toteuttamisen kannalta. Asiakas halusi siksi selvittää mahdolliset riskit, epäselvät tai erityistä huomiota vaativat seikat, rajapinnat, täsmennystä vaativat asiat, mahdolliset sudenkuopat sekä asiaankuuluvat ehdotukset muutoksiksi tai täsmennyksiksi. Tavoitteena ei ollut poistaa hankkeesta kaikkia riskejä, vaan antaa asiakkaalle paremmat perusteet päätöksenteolle ja suurempi varmuus tulevasta rakennushankkeesta.

KS Danmarkia pyydettiin käymään suunnitelma-aineisto läpi rakennusteknisestä ja käytännön toteutuksen näkökulmasta. Läpikäynnin on tarkoitus luoda jäsennelty kokonaiskuva tunnistetuista riskeistä ja huomioitavista seikoista sekä niistä asioista, joissa asiakkaan kannattaa hakea täsmennystä tai harkita muutoksia ennen kuin hanke etenee. Näin asiakas voi tehdä päätöksiä paremman tiedon pohjalta sen sijaan, että ongelmat havaittaisiin vasta toteutuksen aikana.

Rakenneosa ei ole pelkkä otsikko suunnitelma-aineistossa. Jaolla on merkitystä sille, miten tarkastus ja dokumentointi jäsennellään koko hankkeen ajan. Jos hanke jaetaan useampiin rakenneosiin kuin on tarpeen, se voi johtaa tarpeettoman raskaaseen dokumentointiprosessiin, jossa on useita erillisiä raportteja ja toistoa tarkastustyössä. KS Danmark arvioi siksi, voitaisiinko joitakin kuvatuista rakenneosista ammatillisesti hoitaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.

KS Danmark kävi rakenteesta vuoropuhelua asianomaisen insinöörin kanssa. Läpikäynti osoitti, että jotkin itsenäisiksi rakenneosiksi perustetuista kokonaisuuksista voitiin jäsentää tarkastusosiksi (kontrolafsnit) asiaankuuluvan rakenneosan alle, silloin kun tämä oli ammatillisesti mahdollista ja hyväksyttävissä hankkeen tarkastusperusteiden puitteissa. Se ei muuttanut sitä, että asiaankuuluvat tarkastukset oli edelleen tehtävä ja dokumentoitava. Sen sijaan se muutti tapaa, jolla dokumentaatio järjestettiin. Tuloksena oli yksinkertaisempi rakenne, jossa on vähemmän itsenäisiä dokumentointiprosesseja.